maanantai 12. marraskuuta 2018

Marras

Voisin sanoa, että viime viikko ja tämä maanantai ovat olleet varsinainen marraskuisen sään ruumiillistuma. Pimeää jo heti aamupäivästä, siis kun voisi kuvitella auringon nousevan jossain pilvien yllä, ja vettä. Vesisadetta sen joka muodossa ja lisäksi sumua. No, räntä puuttuu toistaiseksi, koska lämmintä on ollut 5:stä 10:een asteeseen. Koleus tunkee luihin ja ytimiin.

Istuin oikeastaan koko viikonlopun koneen äärellä neulomassa ja katsomassa Netflixiä. Outlander-sarja kolmas kausi on viimeistä jaksoa vaille katsottu, koska siinä onkin nyt Hobitista tuttu Bain ja muutenkin ekan kauden panemiskiihko on vähän hilliintynyt, sellaista en jaksa kauan katsella.

Siinä istumisen lomassa olen pessyt pyykkiä ja kantanut miehen kanssa pari kuutiota halkoja liiteriin ja ommellut uuden tunikan Kaino-kankaasta sekä leiponut kääretorttua Isänpäiväksi, kun esikoinenkin tuli 'kotiin' syömään. Sain myös kuunneltua 'Wolverine : The long night'-podcastin Spotifysta loppuun. Richard on IHANA Wolverine, tulossa on toinenkin Wolverine-podcast <3

Lauantaina luin yhden kirjankin loppuun, se oli 'Annoin sinun mennä'. Ihan hyvä dekkari, en vain oikein päässyt siihen metromatkojen aikana kiinni ja se alkoi käydä hermoon, joten piti sitten vetäistä se kertaistumalta loppuun. Jotenkin juonenkäänne muistutti minua 'Gone girl':istä, joka on yksi lässähtäneimmistä dekkareista ikinä. Tämä oli kyllä parempi, eikä onneksi ollut kovin kallis kun sen messuilta ostin.

Nyt on meneillään 'Vegetaristi', joka on ihan mielenkiintoinen, sekä 'Mistä maailmat alkavat'. Aloin silmäillä sitä tässä  tiskillä istuessani ja huomasin lukeneeni jo aika pitkälti, joten lainasin sen pois.

Siinäpä ne kiihkeimmät. Kohtapuoliin pääsen kotio ja saan ruokaa :P



2 kommenttia:

  1. Mä olen pitkästä aikaa kaivanut kutimet esiin ja päästelen helppoa kolmiohuivia. Rentouttaa, mutta en ole varma onko hieroja perjantainan samaa mieltä.

    Vegetaristi oli outo ja Annoin sinun mennä ihan kelpo jännäri... ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olin parikymmentä vuotta neulomatta, kun jännitin hartioita niin pahasti, mutta sit opettelin olemaan jännittämättä ja nyt se on niin ihanaa :)

      Poista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)