tiistai 27. maaliskuuta 2018

Raskaita aikoja

Kaksi vuotta sitten oli se Pääsiäissunnuntai, kun äiti ei tullutkaan meille syömään. Olin tehnyt elämäni ensimmäisen semifreddon, en tiedä vielä jääkö se ehkä myös viimeiseksi.

Vuosi sitten oli Sysi Nokisuu Kat-Tiaisen viimeinen ilta kotona.

Kaikki on hyvin, kuitenkin.

8 kommenttia:

  1. <3
    Muistan hyvin molemmat,
    ihana kuva <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä ovat molemmat vanhukset aika edustavia :P

      Maaliskuussa on menneet myös mun isä ja appiukko.

      Poista
    2. Ja niin tuttu ja rakas paikka kuvassa <3

      Poista
  2. Juuri eilen luin kirjeestäsi näistä. <3
    Kyllä ne jättävät jälkensä vuosiksi eteenpäin.
    Meillä on syksy sellaista synkkää menetysten aikaa. Ja nyt olenkin sanonut, että ensi syksyn on oltava erilainen. Minä en suostu enää omalta kohdaltani siihen samaan muottiin!
    Poljen täällä jalkaa niin, että kuuluu varmaan Suomeen saakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä tämä kommenttisi oli mennyt roskapostikansioon ja löysin sen nyt vasta.

      Hyvä!

      Poista
  3. Hieno nimi oli Siriuksen edeltäjällä<3

    VastaaPoista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)