Sadepäivän ratoksi

Työpäivästä on jäljellä enää parikymmentä minuuttia, joten ehdin juuri päivitellä ennen kotiinlähtöä. Tulinkin töihin jo kymmenen aikoihin aamulla saadakseni kerättyä plussatunteja ensi viikkoa varten. Sitten puolikkaamme soitti sairastuneensa, joten sovin jääväni kahdeksaan asti vaikka sitten joudunkin viimeisen tunnin istumaan siinä tilassa, joka ei ole ihan paras. Mutta jostain on tunteja raavittava.

Yllättävän nopeasti on mennyt työpäivä. Ensin oli lähikirjaston aikakauslehtiä vino pino; he ovat remontissa muutaman kuukauden ja sillä aikaa osa heidän lehdistään tulee meille luettavaksi. Sitten olen jutellut asiakkaiden ja työkavereiden kanssa päivän pääuutisesta eli presidenttiparin yllätysvaalivauvasta. Tai ei kai se niin kovin yllätys ollut, ainakaan heille. Todella ihana uutinen <3

Sopivasti kahvitauon aikaan tuli käymään jyväskyläläinen opiskelukaveri Informaatiotieteen opintojen ajoilta ja meillä oli varsin rattoisa kahvihetki. Hän on täällä Jyväskylän Avoimen tiedon keskuksen asioilla tämän ja huomisen päivän, aika usein näemme jos hän on täällä käymässä.

On metkaa, miten joidenkin ihmisten kanssa viihtyy ja pystyy puhumaan kaikenlaisista asioista, kun taas joidenkin kanssa ei tule millään mitään ulos, ei edes siitä kuuluisast tikusta. Tämänkin ihmisen kanssa tapasimme siten, että Avoin yliopiston verkkokurssin lähipäivässä saavuin hiukan myöhäsäs ja satuin istumaan yhdelle viimeisistä vapaista paikoista eli hänen viereensä ja siitä se lähti. Hiljaista hetkeä ei ole ollut, sillä juttu luistaa :)

Kohtapuoliin siirryn tuonne kosteaan ulkoilmaan, joten nähdään taas. Kurkkua alkaa jo kuristaa ja äsken puhelimessa ääni lähti. Mitäpä tässä ei ihminen tekisi vapaapäiviensä eteen. Alla traileri leffasta, jonka kävimme katsomassa miehen ja esikoisen kanssa. Elton John varasti shown!