maanantai 7. joulukuuta 2015

Huda huda

Täällä ollaan, edelleen. Näköjään on jonkinlainen lomamoodi päällä, enkä keksi kirjoitettavaa. On niin kiirekin (pöh).

Viime viikolla kävin tiistaina Jorvissa haavahoitajan puheilla. Kaikki oli ihan kunnossa, hän vaihtoi teippaukset ja otti suurimman osan tikinjäänteistä pois. Sanoi jättävänsä pariin isompaan risteyskohtaan vielä tikit, kirurgi ottakoon sitten ensi viikolla ne pois. Saan vielä pari-kolme kuukautta teippailla aina suihkun jälkeen, nyt alkuun vaihdan viikon välein (vaihdoin siis tänään ekan kerran itse, mutta siitä tuonnempana).

Jorvin jälkeen ystävä kävi noukkimassa minut sieltä kyytiinsä ja kävimme Sellossa kahvilla. Oli oikein kiva jutella mukavia. Sitten lähdin kaupungin ja työpaikan kautta kotiin. Töissä kävin vain postittamassa s-lomatodistuksen ja vein joulutähden, kun en muutakaan keksinyt. Työpari oli kokoontumassa jossain, mutta laittoi myöhemmin tekstarilla kiitoksen kukasta :)

Keskiviikkona ja torstaina lepäilin Hobitin seurassa. Mies tuli torstaina takaisin kotiin jo aamuyhdeksältä ja perjantaina sekä mies että pienin olivat kotona flunssassa. Kävimmekin sitten iltapäivällä tukussa ostosreissulla ja sitten olinkin taas aivan poikki. Tosin katsoin keskimmäisen kanssa Viiden armeijan taistelun illan ratoksi.

Lauantaina kävin kahden ystävän kanssa elokuvissa katsomassa Crimson peak-nimisen goottikauhuleffan. No, se oli joo.. ihanhirveänpelottava. No eikä ollut. Jos yhtään on tutustunut goottilais-romanttiseen kauhukirjallisuuteen, niin aika kevyttä kamaa ovat ja tuossakin arvaa juonen heti alkuun. Puvustus oli todella hieno ja Tom Hiddleston oli suloinen. Niin.

Leffan jälkeen oli ensin ollut hieman puhetta Vanhan Sataman messuista, mutta totesimme kaikki ei-jaksavamme ja sitenpä nautimme vain kupposet kahvia ja erkanimme. Kotona katsoin pienimmän kanssa elokuvan Percy Jackson ja salamavaras, joka oli ihan hupaisa. Olemme juuri lukeneet kirjan eikä leffa muistuttanut sitä juuri ollenkaan, lähinnä päähenkilöt olivat samannimisiä.

Eilen oli sunnuntai ja Itsenäisyyspäivä, kuuntelimme vesisadetta ja minä katselin Supernatural-sarjaa ja neuloin. Olen viikon aikana saanut valmiiksi puolitoista polvisukkaa ystävälle (lanka loppui kesken kantapään ja nyt odotan, että sitä tulee lankakauppaan lisää), pipon pienimmälle ja jatkanut keskenjäänyttä kirjoneule-polvisukkaa toiselle ystävälle (luin alkuun kirjoneulemallia nurinpäin viiden kerroksen ajan..). Illalla mies lämmitti saunan ja kävin sitten suihkussa.

Jaques Costeau-pipo
 Tänään aamulla suihkun jälkeen aloin ottaa teippejä pois vaihtaakseni ne uusiin. Oli kauhea päänsärky koko yön ja niinpä oli tipalla, etten pyörtynyt siihen hommaan. menin kesken kaiken parikin kertaa jo istumaan lattialle pää polviin, kun alkoi sen verran heikottaa. Loppujen lopuksi kuitenkin sain teipit pois ja uudet tilalle pyörtymättä, mutta loppupäivä on ollut vähän hassu olo. Näin iltaa kohti alkaa kuitenkin helpottaa.

Ainiin, ostin myös pari lippua kesäkuiseen Queenin ja Adam Lambertin konserttiin! Haluan ehdottomasti nähdä Brian Mayn livenä! 

Aion huomenna mennä kaikesta huolimatta kampaajalle. Entinen luottokampaajani, jonka luulin suunnilleen kuolleen, löytyi ja avasi viime viikolla uuden paikan Vuosaaressa, joten menen sinne heti aamupäivällä. Kiva nähdä häntäkin pitkästä aikaa.

Katkon alla taas 'uusi aluevaltaus' eli tissikuva. On pakko ottaa kuvia, että voi arvioida parantumista :) 




6 kommenttia:

  1. Hitsi, toi sun kampaajasi mysteeri kuulostaa siltä, että sun ehkä pitää kertoa meille mitä tapahtui - jos siis saat selville.

    Ihanaa, että saadaan tissikuvia. Oot sä melkonen mimmi!!! <3 <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ehkä mä kerron huomenna. Nyt ei jaksa enää :) Eikä siinä ollut oikeastaan mysteeriä.

      Jaa.. missä mielessä? :D Mä olen itse vähän kahta mieltä, en tiedä pitäisikö ottaa tuo pois.

      Poista
  2. Tervehdys pitkästä aikaa <3!!
    Hetken jo pelästyin että olet telonut itsesi kun puhuit teippauksesta ja tikeistä mutta nyt tajuan..onko tuosta operaatiosta kuinka pitkä aika?
    (koitan nääs päivittää lukulistaani joten en lähtenyt penkomaan taaksepäin. Laiska minä)
    Toivotaan kuitenniin että parantuminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti ja ilman turhia ylläreitä ja isot sympatiat päänsäryistä. Itselläni ollut sellaiset päänsäryt nyt toista kuukautta ettei mitään rajaa ja jos tästä pahemmaksi menee, niin se on sitten sairaalaa tai hauturia. Toivottavasti ensinmainittua.

    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Juuri pohdin, mihin lienet joutunut :) Toivottavasti pää pian paranee.

      Kutakuinkin kuukausi alkaa olla operaatiosta, sairasloma loppuu keskiviikkona eli torstaina palaan sorvin ääreen. Onneksi on lyhyt työviikko (tai kuukausi) edessä.

      Poista
  3. Ahaa. No onneksi joulu on kohta ja saat levätä. Okei, tuohon me kumpikaan ei uskota koska sinut tuntien mä voin sanoa että päivien pituus on about 22h valmista tulee joka rintamalla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, katsotaan nyt. Kuukauteen en ole saanut tehdä mitään enkä kyllä olisi halunnutkaan, joten jotain on pakko tehdä :D

      Poista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)