Uuden pään hankkimisesta tulee aina mieleeni Oz-kirjoista tuttu Prinsessa Ozma, joka vaihtoi päätä mielialansa mukaan. Lapsena toivoin, että se olisi mahdollista. menisi vain huoneeseen ja valitsisi sopivan mielialan kymmenistä. Kuinka helppoa se olisi, ajattelin. Näin aikuisena tajuaa jo, että päätä saisi vaihtaa kerran sekunnissa jos noin olisi.
Tästä johtui mieleeni se aika, jolloin kärsin ns. kolmenkympin kriisistä. Tapani mukaan sekin tuli myöhemmin kuin muille ihmisille, mutta ehkä sitäkin rajumpana ja yllättävänä. Silloin opin tekniikan, jota harrastan edelleen. Suljen ikävät ajatukset pieneen lippaaseen, kätken lippaan jonnekin mieleni perukoille ja avaimen laitan piiloon. Siinä on vain se huono puoli, ettei auta kovin usein availla sitä lipasta.
EDIT Taidan tällä pohdinnalla päästä taas 'tarina päivässä'-listaan kiinni. Aina välillä onnistun minäkin.Ja se päivän sanahan oli 'kokonainen'. miten se liittyy edelliseen, voi kukin miettiä keskenään.
Mutta se siitä. Olkoon viikko hyvä ja murheeton. Huomenna alkaa uusi opintojakso uusin kirjoin ja luennoin. Jee... *heiluttaa jänisräikkää lievästi kyllästyneenä*
No mutta missä on kuva uudesta päästä? Tahtoo nähdä miltä näyttää lyhytkarvainen Puskis!!
VastaaPoista*Istuu odottelemaan*
*Istuu edelleen*
VastaaPoistaVoi hyvä isä sun kanssas. Ole hyvä.
Poistahttp://www.flickr.com/photos/nokisuu/10560727353/
No nyt on oikea meininki ja se niska.....
PoistaPs. Lisäksi opin moikkaamaan burmaksi eli mingalaba! ;D
Mäkin tykkään ;)
PoistaNi hao vaan sullekin.