Vietettyäni kaksi päivää melkolailla makuuasennossa raahauduin tänään sorvin ääreen. Koko pitkän päivän tein rankasti hommia *köh* ja nyt olen aivan raato ja kankkua särkee.
Niin, maanantai-aamuna viedessäni pienintä eskariin kaaduin ja läsäytin koko painavan ruhoni vasemman lonkan päälle sillä seurauksella, että iskias jäi aika pahasti luun ja maan väliin. Kuvitelkaa elämänne pahin laiskansuoni-kohtaus ja siirtäkää se satakertaisena koipeen. Kyllä oli varsin makea olo.
Nyt sentään pystyn jo pukemaan itse sukat jalkoihini ja pääsen istumaan karjahtamatta kivusta. Kengännauhoja en vielä saa kiinni, mutta onneksi on talvisaappaat olemassa. Kaipa se tästä. Toivon vain, ettei tämä taas kroonistu. Olin jo niin onnellinen päästyäni iskiaksesta eroon, pari kivutonta vuotta tunsin itseni jo melkein ihmiseksi.
Jos on aikaa eikä mitään tekemistä, niin voin lämpimästi suositella Taru sormusten herrasta-elokuvan edeltävää fanipohjalta tehtyä lyhytfilmiä, joka kertoo siis Aragornin vanhempien tarinan. Itse pidin siitä kovasti ja se on voittanut jonkun palkinnonkin.
Auts, ikävä haaveri :( Itse olen ollut päivän kotona parantelemassa mahatautia. Ei mitään tekemistä täälläkään... mutta onneksi on netti :)
VastaaPoistaJuu, tylsää on kyllä jos ei ole kertakaikkiaan mitään tekemistä. Netti on oikein muakava olemassa :)
PoistaAuts. Se oli just eilen sit eniten kipee, jos maanantaina kaaduit. Harmillista tollanen.
VastaaPoistaVoi, voi. Mää lähetän sulle paljon myötätuntoisia ajatuksia ja toivon kovasti, että pääset tällä yhdellä kärsimisellä.
VastaaPoistaEiii, kyllä varmana sattui ja sattuu vieläkin :/ Toivottavasti nyt ei jää vaivaamaan pitkiksi ajoiksi. Tsemppiä!
VastaaPoista