Läpiä päähän

Ajattelin kertoa, että ensinnäkin vihaan napinläpien ompelua. Koneella ja käsin, molemmat ovat perin v-mäisiä tapoja. Toisekseen ajattelin kertoa kahdeksan totuutta itsestäni, koskapa Kiki niin vaatii. Hmph. No ei vaan ihan kiva :)

Ainiin ja tämä piti vielä jakaakin kahdeksalle.. Menna , Peppis, Rantis, MrsB, Neo, Nollis, Partapappa ja Marjaana. Lisäksi saatte tällaisen plakaatin kopioida itsellenne:

1. Vihaan virkamiestekstejä enkä osaa niitä kovin hyvin laatia, vaikka sitäkin joudun työni puolesta tekemään. Puppulausegeneraattorini ei toimi (hyvin).

2. Juon mielelläni kahvia ja paljon. Illalla nukahdan makoisasti kuuman kupillisen jälkeen. En tiedä onko tämä sukuvika äitini puolelta vai vain harjaantumisen tulos.

3. Rakastan elokuvia melkein yhtä paljon kuin kirjoja. Melkein mikä tahansa uppoaa, toiminta tai lässy, mutta kauhusta en juuri perusta. Katsoin niitä aikoinaan ihan riittävästi ja Manaaja kummittelee joskus vieläkin.

4. Nakerran jatkuvasti kynsinauhojani, varsinkin lukiessani. Saatan huomaamattani repiä kynnenvierustan tai sormenpään verinahkaan saakka. Nam.

5. En osaa laittaa matoa ongenkoukkuun. Mökillä äitini hoiti homman siihen asti, kunnes esikoinen alkoi hallita sen ja voi nykyään auttaa pienintä. Madot ovat söpöjä. (Samoin kuin sammakot ja sudenkorennot.)

6. Aloitin sosiaalisen median käytön noin vuonna 1996, kun meille tuli kotiin vihdoin kunnollinen yhteys. Ensin keskustelin SF-netin keskustelupalstoilla (mm. Babylon 5-ryhmässä Samuli Törssösen kera) ja sitten ajauduin esikoista odottaessani Vauva-lehden keskustelupalstalle. FB-kavereissani on edelleen muutama ihminen siltä ajalta, me jopa pidämme yhteyttä ihan livenäkin silloin tällöin :)

7. Pyydän usein apua enkeleiltä ja aika usein he auttavatkin. Tänä aamuna sanoin mielessäni, että olisi tosi kiva, jos uimahallissa ei olisi ihan hirveä tunku ja katso! Sain oman radan melkein koko ajaksi. Minusta se oli oikein kiltisti tehty heiltä. Muistan kyllä aina kiittää heitä.

8. Vaikka ihastun helposti ja saatan käyttäytyä täydellisen päättömästi, kuten vaikkapa nykyään kun nauran ja itken yhtäaikaa katsellessani joitakin kuvia, niin silti mieheni on minulle tärkein. Tarkoitan nyt miehen ja naisen välistä suhdetta, äiti-lapsisuhde on ihan eri juttu. En koskaan tekisi mitään sellaista, minkä tiedän loukkaavan miestäni.

Koska en nyt enää jaksanut etsiä piisiä, jossa olisi jotain kahdeksikkoa, saatte tyytyä nuoreen Dannyyn. Olihan hänessäkin puolensa silloin joskus.