Tämä kuva on vapulta 1976, olin viisivuotias ja sain elämäni ensimmäisen ilmapallon. Vieressäni seisovat isäni ja vanhin veljeni Temppeliaukion kirkon katolla/seinustalla, se oli lähikirkkomme. Veljeni oli luultavasti päässyt ylioppilaaksi edellisenä keväänä ja oli tullut käymään kotona nuoriso-ohjaajakoulustaan Varkaudessa tai jossain sielläpäin tai sitten hän oli saanut pitemmän loman puskajussien Kajaanin osastosta.
Asuin elämäni ensimmäiset kuusi vuotta noin sadan metrin päässä kirkon pääovesta. Naapurin tytön kanssa leikimme vakoojia ja istuimme ristin takana katselemassa ihmisiä olettaen, ettei meitä nähty. Kävin kirkon kerhossa, sitä veti sisareni. Edelleen Temppeliaukion kirkko on suosikkikirkkojani, vaikken siellä kovin usein käykään.
Kuvassa oleva hattu oli minulle rakas, pidin sitä niin kauan kuin se päähäni mahtui ja vielä senkin jälkeen se oli jossain laatikossa. Syytä en tiedä, miksi se oli niin tärkeä.
Kuten sanottu, muistan kovin vähän asioita. Ehkä en halua kerätä turhaa painolastia, lapsuuteni ei ollut kovin auvoinen.
Ihanainen kuva. Riemua pallosta selkeästi aistittavissa.
VastaaPoistaSe oli ihana, muistan sen vieläkin :)
PoistaKiitos tästä muistosta. :)
VastaaPoistaTemppeliaukion kirkko on muuten meikäläisen rippikirkko.
Olepa hyvä ja sepä metkaa :D
PoistaPirteä tyttönenhän siinä kuvassa postaa ja mielestäni et ole paljon noista ajoista muuttunut, mitä nyt vaatemuoti on hieman toisenlainen :D
VastaaPoistaKiitos kiitos :) joo, aika samannäköinen olen edelleen.
Poista