Laiska töitään luettelee, mutta silti aion sortua siihen.
Olen tänään kaiken muun toiminnan (pienin askarteli lumitähtiä ikkunoihin..) ohessa pessyt pyyhkeet (95-asteessa, kestää melkein kolme tuntia), naputellut melkein koko halvatun informaatiolukutaitojutun valmiiksi (enää puuttuu sopivien kohtien poimiminen tekstin tueksi ja lähteiksi), leiponut korvapuusteja keskimmäisen kanssa (köksän kotiläksy) ja katsonut pienimmän kanssa Guardians of the Galaxyn samalla neuloen melkein puolet kummipojan villatakin takakappaleesta.
Keskimmäinen teki taikinan itse, kerroin vain mitat ja järjestyksen
Lopputulos. Olivat maukkaita.
Kai se tästä vähitellen. Joku lukko aukesi tuon kirjoitushomman suhteen ja nyt olen suorastaan täpinöissäni. Viikko sitten väänsin itkua mokomasta tässä vaiheessa iltaa.
Ja nyt ajattelin mennä katsomaan Hobitti-elokuvaa.. niin. Pitäähän ne kaksi osaa kerrata ennen kuin menen kolmatta katsomaan. Krhm.
Ensinnäkin oli aivan tosi hienoa, että se kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista meni nyt läpi eduskunnassa. Suuri päivä Suomen parlamentarismille ja siinä ohessa sateenkaarihenkilöille. On myös hyvä, että pääsimme tässä asiassa muun (Pohjois-)Euroopan kanssa samalle tasolle.
Otsikko tuleekin osin tästä. Mietiskelin tässä istuskellessani, että on se oikeasti todella helppoa noilla Raamattu-uskovaisilla, kun ei tarvitse itse miettiä mitään. Sen kuin avaa VTn ja katsoo sieltä, millaisilla neuloilla rukousteltta tulee ommella. (Uskokaa pois, että se kerrotaan siellä. Olen lukenut Raamattuni minä. Osan jopa tenttinyt.) Meidän ns. tavallisten ihmisten pitää ihan omin pikku omatunnoin ja aivoin tehdä päätöksemme. Ei mikään taho auta. Itse saamme myös kärsiä seuraukset.
Yksi ikävä uutinen eiliseltä (tai no toinen) on Maxim-elokuvateatterin lopettaminen. Vakuutusyhtiö Ilmarinen aikoo purkaa ykkössalin, mutta säästää kakkosen (joka on suojeltu) mm. kokoustarkoituksiin. En ymmärrä, en. Myisivät sen jollekin taholle, joka haluaa säilyttää edes yhden vanhoista ihanista teattereista, mutta ei.
Niin ja se toinen ikävä juttu.. appiukon muisti on aika finaalissa. Oli soittanut useaan otteeseen miehelle, että kun hän ei saa vaimoaan kiinni puhelimella. No kys. vaimo nro. 2 kuoli noin kymmenen vuotta sitten, että ehkäpä ei enää vastaa. Nyt vain toivomme, että appiukko pääsee muistisairaiden vanhainkotiin.
Joo.. mutta nyt taidan lähteä petiin. Pääsin alkuun informaatiolukutaito-paperissa. Enää kolme ja puoli sivua kirjoitettavana :P
Tämäkin päivä on kälvitty vihdoin. Olin töissä ja koskapa Elisa-neiti pisti nettiyhteydet kumoon kirjoittelin sitten Salien yhdeksännen luvun loppuun. Luku ei ole pitkä, mutta pisti sitäkin enemmän hanttiin ja lisäksi opiskelukiireet päälle.. Eihän sen kirjoittamiseen mennyt kuin pari kuukautta. Huokaus. Seuraavaa lukua en uskalla luvata ainakaan tämän vuoden puolella.
Ajattelin hetken rentoutua neuleen parissa. Taidan aloittaa pienemmän kummipojan joululahjan teon, sillä se on aika paksua lankaa, joten voisin kuvitella sen valmistuvan suht nopsaan.
Näkyillään. Loppuun piisi yhtyeeltä, jota en ole koskaan kuunnellut mutta eräs ystäväni pitää siitä kovasti. Vähän liikaa sokeria ehkä..
Menee niin hermo yhden keskustelupalstan jeesustelijan kanssa, ettei ole todellista. Kyse on siis ns. Raamattu-uskovaisesta ihmisestä ja asia liittyi tähän uutiseen. Minun mielestäni asiassa ei ole minkäänlaista ongelmaa, mutta tämän ihmisen mielestä tämä kuvastaa 'kaikki mulle heti tänne nyt'-aikaamme. *ggrrrr* Ja nyt en sano siitä enää enempää.*
Töissä oli suht rauhallista, työkaveri oli edelleen poissa ja puolikas onneksi töissä. Ehdin tehdä puolitoista osiota tiedonhakutehtävää. Töiden jälkeen kävin hakemassa Hobitin liput ja joulukorttitarvikkeita. Nyt sitten vain hommiin.. uuhuu.
Ääni on karannut ja aivastuttaa, lisäksi palelen kuin pieni eläin. Kai se tästä tauti iskee minuunkin. En juuri nyt olisi ehkä kaivannut (mieluummin ensi viikolla), mutta minkäs teet.
Nyt kaivaudun vällyihin.
CU .. eiku HY.
*Sanon sittenkin. Vastasin hänelle näin:
(Kyse on) ihmisarvoisesta elämästä. Jos haluaa saada lapsia
tai ei halua, ei se kuulu kenellekään muulle kuin sille ihmiselle ja
hänen mahdolliselle kumppanilleen, oli mitkä värkit tahansa. Ihan sama
kuin seksuaalisuuden kanssa.
Taas on maanantai. Eikä niitä olekaan enää kovin monta jäljellä tälle vuodelle. Itse asiassa tosi vähän, ehkä viisi jos oikein laskin. Jännittävää?
Joka tapauksessa viikonloppu meni. Lauantai-aamuna varasin liput Hobitin viimeiseen osaan. Vain tunnin odottamisen jälkeen.. huhhuh. Finnkinon sivut olivat aivan juntturassa. Loppupäivän menetin hermoni opiskeluhommien kanssa, olin jo aivan valmis lyömään hanskat tiskiin koko jutun kunnes sunnuntaina vihdoin tajusin jotain ja saatan jopa saada homman toimimaan. Ei kivaa. Melkein itkin.
Sunnuntaina sain ommeltua itselleni uuden työkassin. En tosin tiedä, olenko ihan tyytyväinen, mutta onpa ainakin hätävara. Käsilaukku on vähän turhan pieni välillä, aloin jo kyllästyä lukemaan ficcejä luurista metrossa.
Tänään kävin uimassa, vaikka oli aika tuskaa. Pääsin lopulta kuitenkin kilsan, mutta tiukkaa teki. Töissä työkaveri on sairas, lähti parin tunnin jälkeen kotiin. Siis hän, joka ei sairasta koskaan. Nyt minusta tuntuu, että olisi kuume nousemassa, mutta ehkä ei. Yleensä menee alilämmön puolelle, kun tuntuu tältä. Kaikkia jäseniä särkee.
Nyt lähden petiin. Nähdään taas. Tämä piisi on soinut päässä koko päivän, olkaa hyvät.
Kävin tänään (työ)kaverin ja tyttärensä kanssa Rasvaletti-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. Se oli ihan mielenkiintoinen, oli hauska nähdä vanhoja kuvia Helsingistä. Tosin juuri iltapäivällä alkanut lumisade teki huvilasta suhteellisen vilpoisan ja palelin kuin pieni eläin koko kotimatkan ajan.Tuntuu kuin vieläkin olisi takalisto jäässä. Näyttelyn jälkeen kävimme kaverini kanssa Helsingin parhaassa gluteenittomien leivonnaisten kahvilassa samassa pihapiirissä sijaitsevassa entisessä pehtoorin talossa. Mietiskelin, millaista on ollut asua noissa silloin kauna sitten.. En taitaisi vaihtaa sähkölämmitystä ja -valoja siihen aikaan.
Täytyykin kertoa episodi menomatkalta. Käteni palelevat helposti (varsinkin oikea etusormi erään palovamman seurauksena) ja niinpä istuuduttuani metron penkille aloin puhallella sormiini sillä seurauksella, että parin penkin päässä istuva vanhempi nainen (jonkin vaikutuksen alaisena) huusi minulle: 'Ei sinulla voi vielä sormet olla noin kohmeessa.' Katsoin mummoa jäätävästi ja ilmeisesti sanaton viestini ('Älä v***u mulle ala') välittyi, koska mummo hiljeni mykäksi. Olen jokseenkin kuuluisa jäätävistä katseistani ja oli mukava huomata, että taito pätee lasten ja teinien lisäksi mummoihin.
Keskimmäinen toi kotiin välitodistuksen, jonka lukuaineiden keskiarvo oli ennalta-arvattavasti 9.7. Esikoisella alkaa huomenna toisen jakson koeviikko fysiikan kokeella. Minä yrittelen sitten huomenna kirjoitella jotain opiskeluhommia varmaankin, sillä joulukuu alkaa olla jo ikävän lähellä. Minne tämä kuukausi katosi?
Loppuun tuttavan fb-sivulleen linkkaama piisi. Sopii tähän lumiseen tunnelmaan jotenkin.
Työsuojelu oli ihan kiva Harmillista vain on se, että se loppuu juuri kun porukka on tullut tutuksi ja päästään juttuun mukavasti. Toisaalta kaikki ovat sen verran kokeneita (=keski-ikäisiä), että uskaltavat avata suunsa oudommillekin.
Kysyin erästä asiaa, joka jäi vaivaamaan aiemmasta työpaikasta ja se oli kuten olin arvellutkin, minua oli syrjitty. Suoraan sanottuna ihan selkeä nakki. No.. äänestin aikoinaan jaloillani, joten se siitä.
Kurssin jälkeen käväisin töissä ja sitten menin poikia vastaan, ehdimme Matkijanärheenkin ihan hyvin. Leffan alussa joku lipunrepijäpojista piti niin hauskan spiikin, että sai aplodit katsomolta. Se oli oikeasti tosi kiva, epävirallinen ja rento muistutus siitä, että leffan kuvaaminen kännyllä on laitonta ja muuta hauskaa jupinaa. Pisteet Finnkinolle :)
Kotimatkalla metrossa istui joku niin hirvittävä hajuhemmo, että koko vaunu haisi ihan sille itselleen. Kaikki muut pitivät kättä naaman edessä ja joka pysäkillä ihmiset haukkoivat henkeä saadakseen raitista ilmaa edes vähän. Mikä nautinto..
Vanha piisi, mutta ihan ookoo. En saanut tuosta bloggerin YT-liitännäisestä sitä, mitä oikeasti halusin joten pitää tyytyä sitten tähän.
Eilen en jaksanut päivitellä, ei kyllä ollut mitään asiakaan kai. Eilen kyllä leivoin keksejä ja jäi niitä tällekin päivälle.
suklaa-kaurakeksejä
Eipä tänäänkään ole sen kummempia. Tai no.. yksi asiakas tuli itkien valittamaan toimiston henkilöstä, onneksi työkaveri sai sen rauhoitettua ja asian selvitettyä. Oli oikein asiakaspalvelun kukkanen ollut tiskissä ilmeisesti.
Kirjoitin myös huomista työsuojelukurssia varten kurssitehtävän valmiiksi ja lupasin laittaa sen myös pomon s-postiin.. Muistin asian kotimatkalla sillä seurauksella, ettei se ollutkaan tikulla vaan työkoneella. Prkl sanon. Lisäksi pääsi ärräpää, kun esikoinen oli ollut ilkeä keskimmäiselle.
Mitähän muuta.. Ainiin, sain parin viikon takaisesta tentistä kolmosen! Se oli siis se informaatiolainsäädäntö ja -etiikka. Toisaalta se oli kyllä minusta aika helppo, mutta saa nähdä kuinka käy parin viikon kuluttua, kun on informaatioresurssien tentti. Siinä sitä hymy hyytyy.
Neuleyhteisön keskustelupalstalla olemme jutelleet salmiakista ja juomakulttuureista. Ihan mielenkiintoista ja tänään eräs ihana antoi linkin berliiniläiseen salmiakkikauppaan!
Nyt taidan mennä nukkumaan, että pysyn huomenna hereillä kurssilla. Ärtsyä istua koko päivä kuuntelemassa siellä, onneksi menen sen jälkeen elokuviin kaihden isomman pojan kanssa.
Piti kirjoittaa jotain, mutta unohduin neuleyhteisön sivuille keskustelemaan teelaaduista.. muun muassa.
Kävin ystävän kanssa katsomassa Frankenstein-näytelmän esityksen Kinopalatsissa. Se oli oikein hyvä. Hirviönä oli (yllättäen) Benedict Cumberbatch, joka on kyllä erinomainen näyttelijä vaikka ei muuten minua saakaan tikittämään. Muutkin näyttelijät olivat oikein hienoja rooleissaan, mm. tohtorin morsiamena oli Naomie Harris, joka oli Skyfallissa uusi Miss Moneypenny ja POTCissa Tia Dalma-noita. Tohtori Frankensteinia esitti Jonny Lee Miller, jonka kanssa Benedict vaihtaa rooleja joka toisessa esityksessä. Sekin ratkaisu vaikutti varsin mielenkiintoiselta.
Täytyy sanoa, että olen hieman hämmentynyt. En ole koskaan lukenut Mary Shelleyta ja nyt opin, että hän oli vain 18-vuotias kirjoittaessaan Frankensteinin. Jotenkin ihmettelen, miten viktoriaanisen ajan nuori nainen on keksinyt moisen tarinan (vaikka väitetäänkin, että Lordi Byronilla oli sormensa pelissä). Totuttuun tapaani jouduin tietysti loppuvaiheessa taas pyyhkimään silmiäni, mutta se siitä.
Joka tapauksessa aion nyt lähteä nukkumaan. Nähdään.
Paimen kaipaili rantakuvia tai jotain alastonta pintaa tyttökalenteria varten, joten tässäpä tämä. Meikäläinen rannalla. Aika kauan olen tuossa oleillut, kun vihreää kasvaa naamassakin, mutta älkää antako sen häiritä.
Päivän muihin uutisiin sen verran, että päätin suhtautua avoimin mielin bibliometriikkaan ja yllättäen taisin jopa tajuta asiasta jotain. Sen lisäksi leivoin mokkapaloja ja kärsin päänsärystä. Onneksi oli sauna.
Nyt lähden taas Keski-Maahan. Nähdään. (varoitus järkyttävästä korvamadosta, vanha vitsi :))
Tämä päivä on kulunut rattoisasti viranomaistiedonhakujen parissa. Ihan opiskeluhommia siis kerrankin. Muuten en olekaan tehnyt juuri mitään, paitsi pari isoa makaroonilaatikkoa perheen ruokkimiseksi.
Tänään on kohistu jonkun naikkosen peräpäästä ja minua nauratti tämä 'kosto' kys. henkilölle. En ole koskaan katsonut yhtään osaa reality-ohjelmasta ja yleensä pyrin välttämään kaiken uutisoinnin, mutta tämä on vain pakko laittaa jakoon. Jotenkin.. hmm.
Nyt kello on kuitenkin jo taas vaikka mitä ja taidan lähteä höyhensaarille. Näemmä taas. Niin joo.. Tänään on kuulemma kulunut 10 vuotta BBCn 'North & South'-sarjan ensiesityksestä, siksi alla on tuo video. Tässä vielä sen vuoksi erään henkilön twiitti.
On taas ilmoja pidellyt... (tällä tavalla aloitamme _aina_ keskustelun erään ystäväni kanssa, halusin vain jakaa tämän nyt teille.)
Kävin töiden jälkeen joogassa ja tultuani kotiin keskimmäisen kummitäti kävi kahvilla ja ostamassa joulukalenterin. Oli oikein kivaa vaihtaa kuulumisia. Hän on yksi vanhimpia ystäviäni, kävimme lukiota yhdessä :)
Kun saan pienimmän petiin taidan vilkaista lainaamani Tietoasiantuntija-lehdet läpi, pitää nimittäin huomenna aloittaa informaatiolukutaito-tehtävän kirjoittaminen. Toisaalta.. voisin hetken neuloakin.. Taisin keksiä pienimmälle jouluahjan, jos vain ehdin neuloa sen. Pitää nimittäin kohta aloittaa kummipojankin joululahjan teko. (Älkääkä mainitko joulukortteja..)
Näin aamun ratoksi voin kertoa, että esikoinen on varsin erinomainen opiskelija. Hän on päättänyt suorittaa tämän englanninkurssin itseopiskeluna, jotta voi ottaa ylimääräisen kemian sen tilalle.
Puhun nyt lapsesta, jonka äiti hädintuskin pääsi läpi ne silloin lukiossa pakolliset kaksi kemian kurssia. Herranjestas. *hengittää paperipussiin*
Tänään iltapäivällä saimme taas valoa työpaikalle. Peräti kaksi sähkömiestä ihmetteli johtoja, onneksi löysivät oikeat nippelit ja nyt on valoisaa. Ihanaa! Ette usko, miten paljon valot vaikuttavat ihmisen yleisvireyteen.
Eipä tässä sen kummempaa asiaa ollutkaan, joten katoan jälleen Keski-Maahan. Kunpa voisin jäädä sinne ja unohtaa opinnot.. ehkä Rohanissa tarvittaisiin kirjastonhoitajaa? *harkitsee muuttoa*
Vietin työpäivän pimeässä. No ainakin alkuun, puoliltapäivin kävimme sen puolikkaan työkaverin kera etsimässä lamppuja ja löysimmekin. Kuulemma sähkömies on tilattu, mutta kun tyypin pitää osata käyttää myös erästä tietokoneohjelmaa, niin hommassa saattaa kestää...
Suorittamani pimeän työn jälkeen kävin kahvilla ystäväni Kristiinan kanssa ja keskustelimme mm. naurujoogasta (nauroimme vedet silmissä) ja Sharknado-elokuvista. Meillä oli oikein rattoisaa ja luultavasti nauratimme myös tarjoilijoita.
Tultuani kotiin pakkasin yhden lahjan ja pienin teki kortin kaverilleen, sillä hän menee huomenna kaverisynttäreille HopLoppiin. Ja nyt minä menen Keski-Maahan. Nähdään!
Käväisimme länsinaapurissa katsomassa, näkyykö sukellusveneitä, mutta eipä osunut yhtään silmään. Sen sijaan poikkesimme Tekniska Museetissa katsomassa Digital revolution-näyttelyn, joka oli ihan kiva katsaus tietotekniikan historiaan. Tekniskan jälkeen kävimme pienoismallikaupassa (poikien toiveesta) ja SciFi-bokhandelnissa minun toiveestani. Ilman sitä on Tukholman reissu yhtä tyhjän kanssa. Sainkin sieltä mukaani hinkumani Hobitin DoS-leffan EE:n ja ensi vuoden seinäkalenterin sekä yhden kirjan, jota en tiennyt tarvitsevani. Oli vain niin kamala päänsärky, etten oikein jaksanut sen enempää katsella hyllyjä tällä kertaa.
Tänään töissä meidän kerroksesta olivat kattovalot pois. Siis rikkipois. Meiltä, pääpomolta ja toimistosta sekä opehuoneesta. Oli pakko laittaa kirjaston ovi kiinni puoli kuuden maissa, kun ei asiakkaita pystynyt ottamaan sisälle siinä pelossa, että joku mummo taittaa koipensa pimeydessä. Pääsin siten hiukan aiemmin töistä, mutta kotimatkalla hain yhden varauksen toisesta kirjastosta, jotta varaaja saa sen heti huomenna. (Tätä kutsutaan asiakaspalveluksi ;) )
Kuva otettu klo 16.
Tämän kuvan lupasin Marjaanalle vastineeksi hurjasta viikinkikuvasta :) Tämä on vanhimman veljeni piirtämä isompien sisarusteni käyttämään koulu-Kalevalaan. Vanhin veljeni on jonkinasteinen taiteilija ollut aina ja aikoinaan kuvitti mm. Hesarin nuorten palstaa ja piirsi jotain sarjakuviakin.
Lemminkäinen?
Nyt kuitenkin taidan kohtapuoliin siirtyä Höyhensaarille. Laivalla oli menomatkalla naapurihytissä aikamoinen meno, mutta paluumatkalla olivatkin sitten hiljaista poikaa. Yksi jätetiin laivayhtiön toimesta Tukholmaan, yksi löysi tytön ja siirtyi tämän matkaseurueeseen ja jäljellejääneet kaksi tunsivat kai itsensä orvoiksi ja olivat siivosti.
Loppuun vielä Ylvis-poikien pikkuveljen mahtava video. Ihana :)
Tämä torstai on ollut aika epätoivoinen suoraan sanottuna. Ei oikeastaan minun suhteeni, minä pääsin vihdoin joogaankin ja kampaajalle, mutta mies ilmoitti joutuvansa lomautetuksi kolmeksi kuukaudeksi alkaen 15.11. Lisäksi johto on ruotsinkielinen, joten yllättäen yksikään alempi ruotsinkielinen työntekijäkään ei ole joutunut lomautetuksi. In Finland we have this thing called reilu meininki (ja sitten ihmiset ihmettelevät, miksi emme ihan hirveästi pidä svenskatalandebättrefolkista. Voisin kertoa lisääkin hämmentäviä tarinoita).
Tämän ilouutisen lisäksi huomasimme jokin aika sitten, että oravat olivat repineet reiän vesikatteseen ja mies korjasi sen. Nyt kuitenkin huomasimme, että vettä on tullut myös toisesta kohdasta ja sisäseinän rappaus alkaa murentua. Kai tuossa kohta kasvaa jotain levää.
Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!, kuten Aku Ankkakin sanoo. Alla vielä tänään julkaistu Hobitin viimeisen osan traileri. Turha kai sanoa, että itkin jo sitäkin kuin pieni eläin.
On aika tyhjiin puristettu olo. Viime yönä heräsin yhtäkkiä siihen, etten ollut varma läheitnkö viime torstain tenttivastauksia perille ollenkaan. Tarkistin asian aamulla ja olivat ne siellä opiskelupaikan kansiossa, ihna kuten kuuluikin. Vissiin jonkinasteinen stressi siitä, että viikon sisällä on ollut kaksi suht tärkeää tenttiä. Onneksi seuraava tentti on joulukuussa, mutta ennen sitä ja joululomaa on tehtävä muutama isohko kirjoitushomma. Kai se tästä.
Kävellessäni töistä metrolle eräs kuppila, jonka kaiuttimet ovat kadulle päin, onnistui säikäyttämään. Pistivät juuri musiikin pauhaamaan, kun olin kohdalla. Melkein hyppäsin nahoistani tämän alkaessa raikaa :D
Vatsa on oikutellut taas ja viime yö meni varsin vähillä unilla sen vuoksi. Nyt tuntuu jokseenkin kuumeiselta, mutta taitaa olla taas vain alilämpöä.
Olen koettanut lukea huomiseen tenttiin, jonka aiheena on Informaatiolainsäädäntö ja etiikka. Ihan uksomattoman tylsää, paitsi se osuus joka koskee kirjastoja.. eli tekijänoikeudet. No onhan siellä toki muutakin, mutta kun ne ovat oikeastaan minusta aika maalaisjärjellisiä juttuja niin ei niin hirveästi kiinnosta. Ihan suoraan sanottuna hyppäsin yli mm. kokonaisen luvun, joka käsitteli (netti)pornoa ja etiikkaa (luku oli vielä jumalattoman pitkäkin).
Kunhan saan nuorimman petiin menen itsekin. Olen ihan sekaisin väsymyksestä. Alla maailman rikkain kissa ensimmäisessä elokuvassaan :P
P.S. Teimme päivän/viikon/kuukauden hyvän työn viemällä viikonloppuna löytyneen kapineen poliisilaitokselle. Kuulemma pääsimme TOP10:in, tällaisia kun ei juuri sinne tuoda. Mies sai kuitin ja nyt odotamme, jos vekotin on meidän kolmen kuukauden päästä. Saa nähdä.
Kuusitoista vuotta sitten olimme menneet nukkumaan vähän puolenyön jälkeen (Babylon 5 tuli todella pöljään aikaan), kun aamuyöstä heräsin outoon oloon. Hyppäsin sängystä ylös ja olin aikeissä syöksyä vessaan, mutta lapsivedet ehtivät ensin. No, sitten lähdimmekin kohti Naistenklinikkaa (mies luuttusi lattian ensin ja minä etsin pyyhkeitä autoa varten). Noin kahdentoista tunnin jälkeen maanantai-iltapäivällä minusta vihdoin tuli äiti. Seuraavana aamuna katselin 6:nnen kerroksen ikkunasta ensilumen tuloa vauvan kanssa :)
Nyt tuo rontti on siis 16-vuotias. Paljon olen oppinut häneltä, hänestä
ja itsestäni. Aina ei ole ollut helppoa, mutta aina on selvitty.
Nyt taidan mennä neulomaan hetkeksi töllön ääreen. Olen lukenut koko päivän tekijänoikeudesta kirjastojen näkökulmasta ja keskiviikkona kun tentti on ohi, voin huokaista. Toki poikkean täälläkin vielä ennen sitä, mihinkäs kissa karvoistaan pääsisi :)
